Onko monikulttuurisuus rikkaus?

Usein toistettu latteus väittää että ‘monikulttuurisuus on rikkaus’. Tällöin kyse useimmiten on sanojan hyvesignaloinnista. Mutta asian toki voi ajatella konkreettisesti: rikkaalla on suuret tulot. Näin väitteen todenperäisyyttä voidaan testata käytännössä.

Helsingin kaupunki ja Tilastokeskus ovat julkistaneet tiedot eri alueiden keskimääräisistä vuosituloista, sekä ulkomaalaistaustaisten väestöosuudesta. Katsotaanpa miltä näyttää kun mainitut tiedot yhdistetään. Kuviossa ympyrä kuvaa kaupungin hallinnon määrittämää peruspiiriä. Ulkomaalaistaustaisten suhteellinen osuus kasvaa vasemmalta oikealle mennessä, ja vastaavasti keskimääräinen vuositulo alhaalta ylös mennessä. Ympyrää klikkaamalla saa näkyviin alueen tiedot.

Silmämääräisesti havaitsee, että tulotaso laskee kun mennään kohden monikulttuurisesti rikastettuja alueita. Itse asiassa kaupungin vähätuloisin alue Jakomäki on myös monikulttuurisin. Korrelaatio monikulttuurisuuden ja rikkauden välillä on selkeästi negatiivinen: -0,69.

Kuviossa ympyrän väri antaa viitteen eri kieliä äidinkielenään puhuvien määrästä: sininen–suomi, vihreä–ruotsi, punainen–muunkielinen. Hyvätuloisilla alueilla on yleensä myös suuri ruotsinkielisten osuus, korrelaatio on peräti 0,84.

Vastaavasti suomenkielisyys ei korreloi lainkaan tulotason kanssa, ei positiivisesti eikä negatiivisesti, vaan on hyvin lähellä nollaa: 0,1.

Todellisuudessa siis väite ‘monikulttuurisuus on rikkaus’ ei pidä paikkaansa, ainakaan jos rikkaus ymmärretään hyvätuloisuutena – vaan asia on juurikin päin vastoin. Ei mulla muuta.