Onko monikulttuurisuus rikkaus?

Usein toistettu latteus väittää että ‘monikulttuurisuus on rikkaus’. Tällöin kyse useimmiten on sanojan hyvesignaloinnista. Mutta asian toki voi ajatella konkreettisesti: rikkaalla on suuret tulot. Näin väitteen todenperäisyyttä voidaan testata käytännössä.

Helsingin kaupunki ja Tilastokeskus ovat julkistaneet tiedot eri alueiden keskimääräisistä vuosituloista, sekä ulkomaalaistaustaisten väestöosuudesta. Katsotaanpa miltä näyttää kun mainitut tiedot yhdistetään. Kuviossa ympyrä kuvaa kaupungin hallinnon määrittämää peruspiiriä. Ulkomaalaistaustaisten suhteellinen osuus kasvaa vasemmalta oikealle mennessä, ja vastaavasti keskimääräinen vuositulo alhaalta ylös mennessä. Ympyrää klikkaamalla saa näkyviin alueen tiedot.

Silmämääräisesti havaitsee, että tulotaso laskee kun mennään kohden monikulttuurisesti rikastettuja alueita. Itse asiassa kaupungin vähätuloisin alue Jakomäki on myös monikulttuurisin. Korrelaatio monikulttuurisuuden ja rikkauden välillä on selkeästi negatiivinen: -0,69.

Kuviossa ympyrän väri antaa viitteen eri kieliä äidinkielenään puhuvien määrästä: sininen–suomi, vihreä–ruotsi, punainen–muunkielinen. Hyvätuloisilla alueilla on yleensä myös suuri ruotsinkielisten osuus, korrelaatio on peräti 0,84.

Vastaavasti suomenkielisyys ei korreloi lainkaan tulotason kanssa, ei positiivisesti eikä negatiivisesti, vaan on hyvin lähellä nollaa: 0,1.

Todellisuudessa siis väite ‘monikulttuurisuus on rikkaus’ ei pidä paikkaansa, ainakaan jos rikkaus ymmärretään hyvätuloisuutena – vaan asia on juurikin päin vastoin. Ei mulla muuta.

Ruotsalainen kansanpuolue ja monikulttuuri Helsingissä

Rkp:n kannatus Helsingissä huiteli vielä 1990-luvun taitteessa yhdeksän prosentin kieppeillä. Se on tullut alas pikku hiljaa, ja vuoden 2017 kuntavaaleissa mitattiin kannatukseksi 5,8%.

Rkp:n kannatus tulee – jos sinivalkoinen kupla jätetään huomiotta – kaupungin vähiten monikulttuuristuneilta alueilta. Eikä sekään vähä ole peräisin kehitysmaista, kuten jokainen Kulosaaressa, Ullanlinnassa tai Munkkiniemessä käynyt voi helposti huomata.

Alueilla joista Rkp saa kannatuksensa äänestetään myös Kokoomusta – korrelaatio näiden välillä on 0,64. Voimakas negatiivinen korrelaatio vallitsee suhteessa Vasemmistoliittoon, Sdp:hen ja ryhmään Muut.

Rkp pitää vaaliohjelmassaan monimuotoisuutta tervetulleena ja tähdentää valmiuksia kohdata vieraita kulttuureja. Tässä suhteessa Rkp:n kannattajakunnalla on kieltämättä paljon varaa petrata.

Perussuomalaisten kannatus ja monikulttuuri Helsingissä

Perussuomalaisten kannatus Helsingissä oli korkeimmillaan 2012 eduskuntavaaleissa 9,4 prosenttia, ja putosi siitä edellisvaalien 6,7 prosenttiin.

Perussuomalaisten kaannatus voimistuu selkeästi monikulttuurisuuden lisääntyessä. Korkeimmillaan kannatus on Helsingin monikulttuurisimmassa lähiössä Jakomäessä 16,4%. Toinen vahva alue on pohjosessa Suutarila–Puistola–Malmi -suunnalla.

Perussuomalaiset saa kannatuksensa samoilta seuduilta Sdp:n kanssa, korrelaatio on huikea 0,9. Vähiten yhteistä on Vihreiden kanssa, mikä tuskin monelle tulee yllätyksenä.

Perussuomalaiset eroaa muista puolueista siinä, että se ainoana haluaa vähentää maahanmuuttoa. Vaaliohjelmassa maahanmuutto saa huomattavasti tilaa. Houkuttimia tulla Suomeen halutaan poistaa. Laittomasti maassa oleskeleville ei haluta lisää etuuksia. Maahanmuuttajien vastaanottaminen vapaaehtoiseksi. Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia karsittava.

Vasemmistoliitto ja monikulttuuri Helsingissä

Vasemmistoliiton kannatus Helsingissä lähti laskuun 1970-luvulla. Pohja saavutettiin vuoden 1996 kunnallisvaaleissa, jossa äänisaalis jäi 7,7 prosenttiin. Sen jälkeen Vasemmistoliitto on noussut pienin askelin vuoden 2017 11,2 prosenttiin.

Vasemmistoliiton, kuten myös vihreiden, vankimpana tukialueena erottu punavihreä kupla, eli Kallio, Vallila, Allppiharju, Vanhakaupunki. Toisin kuin vihreiden, Vasemmistoliiton kannatus kasvaa hienokseltaan monikulttuurin lisääntyessä.

Vasemmiston kannatuspohja korreloi kohtalaisesti Vihreiden kanssa, ja on vastakkainen Kokoomuksen kannatukseen nähden.

Vaaliohjelmassaan Vasemmistoliitto lupaa turvapaikanhakijoille oikeusapua ja valitusoikeuden. Pakolaiskiintiö vähintään 2 500:een ja EU-tasolla lisää kiintiöpakolaisia. Oleskeluluvan saaneille kotoutumiseen lisää panoksia sekä perheenyhdistämiset helpommaksi.

Sdp:n kannatus Helsingissä ja monikulttuuri

Helsinki on perinteisesti ollut demarien vahvaa kannatusaluetta. Ääniosuus putosi alle 20 prosentin vasta vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, ja pohjalukema 13,8% tuli 2017.

Kun jätetään huomiotta sinivalkoinen kupla aivan allaolevan kuvan vasemmassa laidassa, kasvaa Sdp:n kannatus tasaisesti liikuttaessa ruotsinkielisten suosimilta alueilta kohti monikulttuurisia itäisiä lähiöitä.

Sdp:n kannatuspohja korreloi erittäin voimakkaasti Perussuomalaisten kannatuspohjan kanssa. Kysyä sopii onko äänestäjäkunnan profiili sama. Vai onko niin, että monikulttuuristen alueiden suivaantunut kantaväestö antaa äänensä perussuomalaisille demarien kerätessä maahanmuuttjien äänet.

Kokoomuksen ja Rkp:n, sekä jossain määrin Vihreiden, vahvoilta alueilta ei Sdp:lle heru ihmeemmin kannatusta.

Maahanmuuttopoliittisissa tavoitteissaan Sdp haluaa EU:lle lisää valtaa. Muita vaatimuksia ovat turvpaikanhakijoille maksuton oikeusapu, ja maasta poistaminen vaikeammaksi. Oleskeluluvan saaneille helpompi perheen yhdistäminen. Paperittomille maksuton terveydenhoito.

Vihreiden kannatus ja monikulttuuri Helsingissä

Vihreät äänestettiin vuoden 2017 kuntavaaleissa Helsingin toiseksi suurimmaksi puolueeksi 24,1 prosentin ääniosuudella.

Kuten arvata saattaa, vahvin kannatus löytyy vain hyvin vaatimattomasti monikulttuurisesta punavihreästä kuplasta suunnalta Kallio, Vallila, Alppiharju, Vanhakaupunki. Kannatus hiipuu kohti monikulttuurisia itäisiä kaupunginosia. Pohjalukemat mitataan paitsi maahanmuuttajavaltaisissa Jakomäessä ja Mellunkylässä, myös ruotsinkielisten rantavarustuksessa Östersundomissa.

Merkillepantavaa on, että Helsingin kahden suurimman puolueen kannatus korreloi negatiivisesti monikulttuurisuuteen: Kokoomus kertoimella -0,65 ja Vihreät -0,32.

Vihreiden kannatuspohja tulee pitkälti samoilta hoodeilta Vasemmistoliiton kanssa. Ei mitenkään yllättäen korrelaatio Perussuomalaisten kanssa on voimakkaasti negatiivinen.

Tavoitteekseen Vihreät ilmoittaa kehitysyhteistyömäärärahojen sekä pakolaiskiintiön kasvattamisen. Turvapaikanhakijoille halutaan lisää tukea ja oikeusapua. Oleskeluluvan saaneille helpommat perheenyhdistämiset, ja vihdoin maassa laittomasti oleskeleville toimeentulotuki sekä ilmainen terveydenhoito.

Kokoomuksen kannatus ja monikulttuuri Helsingissä

Kokoomus on vuoden 2017 kuntavaalien tuloksena Helsingin suurin puolue 28,4 prosentin ääniosuudella. Puolueen kannatus tulee alueilta, missä ulkomaalaistaustaisia on vähän, ja laskee kohti monikulttuurilla rikastettuja itäisiä lähiöitä.

Allaolevan kuvan vasemmassa laidassa näkyy Kokoomuksen vahvin kannatusalue, sinivalkoinen kupla, eli Pakilan ja Tuomarinkylän pientalovaltaiset suomenkieliset alueet, jotka väestöpohjansa puolesta elävät vielä aikaa ennen maahanmuuttajien tulvaa. Siellä Kokoomuksen kannatus huitelee 50 prosentin tuntumassa – huolimatta siitä että Kokoomuksen tavoitteena on monikulttuurisuuden ulottaminen kaikkialle.

Kuvan ympyrät ovat Helsingin hallinnollisia piirejä. Pinta-ala kuvaa alueen väestön määrää. Väri puolestaan viittaa asukkaiden äidinkieleen: sininen suomi, vihreä ruotsi ja punainen muunkieliset. Ulkomaalaistaustaisten osuus kasvaa oikealle mentäessä, ja sijainti korkeussuunassa kuvaa Kokoomuksen kannatusta. Ympyrää klikkaamalla selviää alueen nimi ja yksityiskohtaiset tiedot.

Kokoomuksen kannatus siis laskee tasaisesti ulkomaalaistaustaisten osuuden lisääntyessä. Paikallinen notkahdus havaitaan punavihreässä kuplassa Kallion, Vallilan, Alppiharjun ynnä Vanhankaupungin tienoilla.

Kannatuspohjaltaan Kokoomus muistuttaa vain Rkp:tä, kuten allaolevasta pylväskuviosta voi todeta. Siinä havainnollistetaan kuinka alueellinen kannatus korreloi muiden puolueiden kanssa. Erityisesen voimakas negatiivinen korrelaatio löytyy Vasemmistoliiton kanssa – siellä missä äänestetään Kokoomusta ei Vasemmistoliitto juhli ja kääntäen.

Vaaliohjelmassaan Kokoomus on ulkomaalaispolitiikasta sangen vaitonainen. Kehitysmäärärahoja se lisäisi ja siirtäisi turvapaikkojen jakamisen EU:n kontolle.

Puolueiden kannatus Helsingissä ja monikulttuuri

Seuraavassa tarkastellaan poliittisten puolueiden kannatusta Helsingissä suhteessa asuinalueen monikulttuurisuuteen. Puolueista on mukana kuusi eniten kannatusta kerännyttä, loput on niputettu kategoriaan Muut.

Kannatusluvut ovat vuoden 2017 kuntavaaleista. Monikulttuurisuuden mitta on ulkomaalaistaustaisten osuus alueen väestöstä. Tilastokeskus laskee henkilön ulkomaalaistaustaiseksi jos tämän vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, tai jos näistä ei ole tietoa, hän on vieraskielinen.

Alueet on määritelty Helsingin byrokraattien käyttämän piirijaon mukaisesti, ja ne selviävät allaolevasta kartasta.

Puoluekannatuksen ja monikulttuurisuuden välille on laskettu korrelaatio, joka on luku välillä 1…-1. Korrelaatio on heikko lähellä nollaa, ja voimakas molemmissa päissä. Negatiivinen korrelaatio siis kertoo että puoleen suhteellinen kannatus vähenee monikulttuurisuuden myötä. Vastaavasti mitä lähempänä ykköstä ollaan sitä voimakkaampi yhteys alueen monikulttuurisuudella on puolueen kannatukseen.

Puoluekohtaiset korrelaatiot selviävät allaolevasta kuviosta.

Kuten huomataan, Sdp:n ja Ps:n kannatus korreloi voimakkaasti alueen monikulttuurisuuden kanssa. Samoin Kokoomuksen kannatus, mutta vastakkaiseen suuntaan.

Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannatus riippuu heikommin monikulttuurisuudesta, joskin eri suuntiin: vasemmiston kannatus nousee ja vihreiden laskee monikulttuurisuuden myötä.

Tapaus Muut on sitten ongelmallisempi, sillä se sisältää kovin sekalaista seurakuntaa. Keskusta (2,8%), Kristillisdemokraatit (2,8%), Piraattipuolue (0,9%), Skp (0,8%), Feministipuolue (1,5%), Libe (0,5%), Ip (0,1%), Eop (0,3%), Ktp (0,0%), ja viimein valitsijayhdistykset (0,1%)

Sarjan seuraavissa osissa paneudutaan puolueiden kannatuksen vaihteluihin yksityiskohtaisemmin.

Aineisto pohjaa Helsingin kaupunginkanslian julkaisemaan avoimeen dataan Helsinki alueittain.